Ruokapöydässä huonoruokaista Aarnia yritettiin saada syömään. Matiaskin osallistui: ”Syöpäs nyt Aarni, ettet jää peikonkokoiseksi.”
Matias söi kalakeittoa ja alkoi itkemään. Äiti: ”Mikä sinulle tuli?” Matias: ”En tykkää tästä ruuasta – tämä on ihan vetistä.” Äiti: ”Se on keittoa, keiton kuuluu olla sellaista.” Matias: ”Byääh, tämä liemikin on ihan vetelää.”
Äiti huomasi olohuoneen lattialla koppakuoriaisen ja pyysi Matiaksen ja Aarnin (1,5v) katsomaan. Hetken katseltuaan Aarni laittoi ötökän suuhunsa ja söi sen. Silloin pääsi Matiakselta itku. Äiti kyseli, mikä Matiasta harmitti: ”No kun Aarni tappoi koppiksen.” Äiti: ”Ei se haittaa – en olisi halunnutkaan sitä tänne sisälle, olisin kuitenkin sen litistänyt paperiin.” ”Niin siis tappanut vai?” …
”Äiti, voisitteko te isän kanssa näyttää minulle kaikkein terveellisimmät ruokalajit?” ”No, mielellään!! ..mutta mistä tämä yhtäkkinen terveysinnostus..?” Matias: ”Noo, minun Buzz Lightyearilta irtosi käsi ja minä haluan nopeasti kasvaa ja alkaa robotti-insinööriksi, että voisin tehdä robotin, joka korjaisi sen.”
Matias halusi mandariinin ja äiti kuori sen. Matias: ”Äiti, ota pois vielä tämä toinenkin kuori (ohut kalvo lohkojen ympäriltä). Äiti kieltäytyi ehdottomasti vedoten kuoren ohuuteen ja huomaamattomuuteen, mitä Matias ihmetteli: ”Eivätkö naisten silmät sitten näe sitä?”
Isä ja Matias lukivat kirjaa ihmisestä. Matias ihmetteli jälkeenpäin äidille kirjassa olleita asioita; aisteja, lihasten toimintaa ym. ja kummasteli: ”Ajattele äiti, minunkin päätäni pitää pystyssä vain kaula.”
Äiti siivoaa ja hinkkaa lattiaa ruokapöydän alta. Matias pyyhkii pöytää ja sanoo: ”Minä olen muuten huomannut, että isä ei paljoa siivoa, hän vain enimmäkseen leikkii minun kanssani.” Äiti: ”Niin.” Matias: ”Luulen, että hänen päänsä on niin korkealla, että hän ei vain näe näitä sotkuja.”
Äiti jutteli Matiaksen kanssa aikuistumisesta. Matias ilmoitti: ”Minä voin muuttaa omaan kotiin Juhan ikäisenä (n.55v). Ja silloinkin samaan kaupunkiin ja viereiseen taloon.”
Yhteisesti sairastetun vatsataudin jälkeen äiti, Matias ja Aarni olivat lähdössä leikkikouluun. Aarnin rukkasia ei löytynyt. Matias arveli: ”Me olemme kaikki varmaan sekoittuneet meidän okitaudista.” Äiti: ??? ”Meille on käynyt niinkuin isälle, ettei enää muisteta, missä tavarat on.”
”Minä olen tänään ollut niin kiltisti, että haluaisin, että minut palkitsoidaan – annetaan vaikka jotain herkkua tai seppele tai jotain.”
Äiti ja Matias kertoivat yhteistarinaa, jossa oli äiti ja kaksi pientä poikaa nimeltään Matias ja Aarni. Matias päätti tarinan näin: ”..ja he kaikki elivät elämänsä MELKEIN onnellisina loppuun saakka.”
Matias: ”No nyt minä keksin, miksi naisille tarjoillaan ensiksi – he ovat ryppyisempiä kuin miehet!”
Isä harjasi Matiaksen hampaita. Matias kyseli, mitä ainetta hampaat ovat. Isä kertoi niiden olevan luuta. Matias mietti tietoa hetken ja arveli sitten: ”On varmaan niin, että kun ihmiset kuolevat, heidän luunsa viedään kauppaan ja sieltä ne ostavat sellaiset ihmiset, joilla on koiria.” Isä oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ainakaan hän haluaisi luittensa joutuvan kauppaan ja …
Merkinnät RSS-syötteenä