Matias pohdiskeli vielä rakastumista: ”Miehet rakastuvat naisiin ja naiset miehiin, kun heillä on ne hurmauskiehkurat.” Äiti katsoi tarpeelliseksi lisätä: ”Joskus naiset rakastuvat naisiin..” Matias keskeyttää: ”Mutta eihän se ole mahdollista – eihän heillä ole hurmauskiehkuroita!”
Äiti asetteli Matiaksen päähän tonttulakkia ja sanoi tekevänsä sen niin, että Matiaksen hurmauskiehkura (otsapyörre) jää näkyviin. Matias: ”Mikä on hurmauskiehkura?” Äiti: ”Sillä voi vaikka hurmata tyttöjä.” Matias: ”Niin sehän meneekin niin, että miehet rakastuttavat ja naiset rakastuvat.”
”Minulta tulee usein väliaikamusiikki (hyräilee, puhisee, naksuttaa).” Äiti: ”Vai niin. No milloinkas sellaisia tulee?” Matias: ”Niin.. aika usein, kun ei kannattaisi..” Äiti:? Matias: ” No kun se on usein aika pitkä ja tulee usein kesken leikin ja sitten jo tuleekin kiire. Se hyvä puoli siinä on, että sen voi laittaa päälle aamulla, kun joku nukkuu …
”Ei ole normaalia käytöstä, että naiset ajattelevat aina vain naisten asioita, niinkuin barbeja, ponyja ja itseään. Ajattelisivat miesten asioita, koneita ja keksintöjä. Minun aikakapselistani loppuu muuten usein virta.”
Äiti: ”Onko Aarni äidin kulta, onko?” Matias ovelta: ”Älä sinä äiti huolehdi aina niin paljon rakkaudesta. Huolehdi ennemmin miesten asioista ja koneista, koska niistä voi olla sinulle apua.”
Jouluun aikaa reilu viikko: ”Minä olen ollut kyllä hyvin kiltti viime aikoina. Olen myös ajatellut, että voisin alkaa tekemään pahoja asioita vain niissä huoneissa, joissa ei ole ikkunoita.”
Vessan lattialla oli metritolkulla wc-paperia. Äiti: ”Jaahas, Aarni onkin taas vetänyt paperia.” Matias: ”Ei, se olin kyllä minä.” Äiti huomaa, että n. 6m pitkässä paperiketjussa onkin siellä täällä ruskeita tahroja.. ”Matias, mikset sinä laittanut tätä suoraan wc-pönttöön!?” ”No, minä vaan halusin, että sinä kauhistelet sitä.”
”Nyt kun olen olen tullut vanhemmaksi, en tahdo oikein päästä enää ylös. Kun olen pitkään lattialla, polvet ikään kuin liimautuvat kiinni lattiaan.”
Matias: ”Äiti, minä en haluaisi lihavaa vaimoa.” Ai, mikset? ”Sitten pitäisi rakentaa ramppikin..”
Matiaksen käsi sotkeentui öljyyn. Matias hätääntyi ja kysyi: ”Jäänkö minä nyt loppuelämäkseni robotinhajuiseksi?”
”Toivottavasti tänä jouluna tulee vähän kauniimpi joulupukki kuin viime kerralla (Timo-isä)..”
Aarni kopsautti Matiasta syömäpuikolla lujasti otsaan. Matias huusi: ”Aarni, sinä melkein edistit minut itkuun!”
Matias halusi jatkaa eilistä tuhoisaa pommileikkiään (puisen palikan raivoisaa heittelyä sisällä silmät kiinni). Äiti sanoi: ”No mietipäs vähän, kannattaako.” Matias: ”Niin siis tarkoitatko niinkuin minun vai sinun toiveittesi mukaisesti?” Äiti: Mitäs luulisit?” Matias: ”No jos minä sitten teen minun toiveeni mukaan ja otan tuosta tuon pommin..”
Iltapäivän pommileikin (porilaisten marssin innoittama) tuhosaldo oli uusi keraaminen kynttilänjalka, rannerengas ja lempikäsilaukkuni. Leikki loppui sitten lyhyeen ja kerroin pojille hyvin harmistuneessa äänilajissa mielipiteitäni moisesta toiminnasta, kun Matias keskeytti ja ehdotti, että ”Äiti, mikset sinä säästä hermojasi seuraavaan, pahempaan tilanteeseen, hengität vaan rauhallisesti..”